Olen omenaa, olen omenaa

Tämä päivä on mennyt asioita miettiessä, lähinnä edellistä postausta kirjottaessa joka on saannut tunteet pinnalle. Vaikeuksien kautta ollaan päästy takaisin pinnalle onnellisina!

Kohta saa ruvetaperkaamaan omenia. Ajatuksena olis tehdä hilloja, soseita ja kaiken maailmaan leipomuksia. Meillä on tuolla ulkokartanon takana jumalaton omenapuu ja sieltä tullu poimittua jo niitä jonkin verran. Ainoa miinus on se että siellä on jumalattoman paljon NOKKOSIA! Paukamia on jumalattoman paljon :D mutta eikö tää kaikki oo sen arvoista?? :P 

Huonompia omenoita olis tarkotus viedä mun miehen tädille tuohon kivenheiton päähän. Jotka hän sitten antaa hevosille.